Huijarille luu kurkkuun! Tunnista huijaukset ennen kuin ne tunnistavat sinut

Erilaisiin huijauksiin voi törmätä missä vain. Rikolliset käyttävät hyväkseen muun muassa sähköposteja, tekstiviestejä, sosiaalisen median kanavia, verkkosivuja ja puhelinsoittoja saadakseen haltuunsa pankkitunnuksia ja korttitietoja tai huijatakseen vastaanottajan tekemään maksun rikollisen tilille. Muutamalla neuvolla suojaudut huijausyrityksiltä, ota vinkit talteen!

Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä

  • Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä ollenkaan. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään.
  • Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
  • Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään.
  • Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukoneen avulla.
  • Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta.

Jos erikoinen tai epäilyttävä viesti näyttää tulevan läheiseltäsi tai tutulta, tarkista viestin aitous häneltä käyttämällä jotain muuta yhteydenottotapaa.

Vältä huijaukset!

Kun saat hiemankin epäilyttävän tarjouksen tai viestin, kysy nämä kysymykset ennen kuin toimit:

  • Mistä sähköpostiosoitteesta/suuntanumerosta viesti tuli?
  • Odotitko saamaasi viestiä?
  • Viestisikö suomalainen viranomainen näin?
  • Onko tekstissä kirjoitusvirheitä tai muuten outoa kieltä?
  • Onko tämä tarjous liian hyvä ollakseen totta?
  • Miksi minun pitäisi toimia  kovalla kiireellä?

Epäilet tulleesi huijatuksi, miten toimit?

  • Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
  • Tee rikosilmoitus poliisille.
  • Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä.  Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.

ESIMERKKEJÄ HUIJAUSTYYPEISTÄ:

 

  • Sähköposti- tai tekstiviestihuijaus
    Rikollisten tavoitteena on saada haltuunsa pankin asiakkaan verkkopankkitunnukset tai korttitiedot. Yleensä viesti tulee jonkin luotettavan tahon nimissä, kuten esimerkiksi postin tai poliisin. Viestissä usein kerrotaan havaitusta petoksesta tai epäilyttävästä toiminnasta tilillä.
  • Sijoitushuijaus
    Huijari esittelee huipputuottavan, ainutkertaisen sijoitustarjouksen esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla. Alkuun ”sijoitus” näyttää tuottavan hyvin, ja uhria kannustetaan sijoittamaan enemmän ja enemmän. Lopulta huijarit katoavat sijoitettujen varojen kanssa.
  • Toimitusjohtajahuijaus
    Toimitusjohtajahuijauksessa huijari ottaa yhteyttä usein sähköpostitse toimitusjohtajan nimissä ja kehottaa tekemään rahasiirron nopealla aikataululla. Huijarit ovat saattaneet väärentää johtajan sähköpostin ja jopa kerätä esimerkiksi somesta henkilökohtaisia tietoja, joilla parantaa uskottavuutta.
  • Rakkaushuijaus
    Huijarit etsivät uhreja esimerkiksi seuranhakupalveluista tai sosiaalisen median avulla. Uhri jää huijarin mielistelyjen pihteihin, ja luottamuksen saatuaan huijari alkaa pyytää rahaa erilaisiin tarpeisiin. Ensimmäiseen rahapyyntöön saattaa kulua pitkiäkin aikoja, eikä uhri siten osaa epäillä tulevansa huijatuksi.
  • Huijaussivusto
    Huijaussivustot ovat usein on taidokkaasti tehtyjä, eikä niitä helposti voi erottaa oikeasta esimerkiksi pankin tai viranomaisen sivusta. Huijaussivustoille voi päätyä esimerkiksi hakukoneen kautta ja pahimmassa tapauksessa luovuttaa pankkitunnuksensa rikollisille.
  • QR-koodihuijaus
    Huijarit tehtailevat QR-koodeja, joilla väitetysti pääsee vaikkapa lunastamaan tarjoustuotteen. Koodiin sisältyvä linkki johtaa kuitenkin huijaussivustolle, jolla kalastellaan pankkitunnuksia ja muita tietoja. QR-koodi on neliön muotoinen linkki, joka luetaan puhelimen kameran avulla.